Tuholaisia ja enkeleitä :)

Siemenestä kasvattamani liki kolmekymmenvuotias appelsiinipuumme on kärsinyt kuluneen vuoden aikana alati uusiutuvasta tuhoeläinongelmasta. Seittiä kehräävät punkit saavat sen tiputtamaan lehtiään erityisesti talvisin. Sekä luontaisten että synteettisten torjuntasuihkutusten jälkeen tilanne on tilapäisesti parantunut – uusiutuakseen jälleen. Niinpä kysyin apua ongelmaan paikalliselta kukkakauppiaalta, joka neuvoi minua kokeilemaan multaan laitettavia torjuntapuikkoja. Juuret ottavat kasteluveteen liukenevan torjunta-aineen ja kasvia imevät tuhohyönteiset kuolevat saatuaan torjunta-ainepitoista kasvinestettä. Fiksu menetelmä – varsinkin tällaiselle laiskalle kukkien hoitajalle. Ei tarvitse kuin muistaa kastella kukkia ja kasvi hoitaa lopun itse J

Niinpä laitoin puikot multaan. Mieleeni tuli samalla, etten ole muistanut lannoittaa huone-kasvejani aikoihin, vaikkei niitä nyt lepokaudella edes tarvitse lannoittaa. Ajattelin kuitenkin, että voisin ehkä laittaa torjunta-ainepuikkojen seuraksi jonkun lannoitepuikon korvatakseni viime kuukausien lannoitevajeen. Ehkä kasvit saisivat siitä myös lisävoimaa tuholaisia vastaan – ehkä. Tökkäsin sitten pienempiin ruukkuihin yhden ja isompiin, lattialla kasvavien kukkien ruukkuihin useamman lannoitepuikon – ja olin oikein tyytyväinen, kun olin pitkästä aikaa hoitanut huonolle hoidolle jääneitä huonekasvejani.

Itsetyytyväisyyteni kesti siihen asti, kunnes päätin lukea torjunta-ainepuikkopaketin takana olevan tekstin tarkemmin. Jos olisin tehnyt niin heti alussa, olisin tiennyt, että torjunta-aine-puikoissa oli mukana lannoitetta eikä kasveja tarvinnut lannoittaa puikkojen vaikutusaikana. Hienoa!

Otin seuraavaksi lannoitepuikkopaketin ja luin myös sen takana olevan tekstin kokonaan. Sain selville, ettei lannoitepuikkoja kannata käyttää kasvien lepoaikana eli ajanjaksolla joulukuusta helmikuuhun. Tuplahienoa! Olen käyttänyt lannoitepuikkoja aikaisemminkin, mutten ole vaivautunut lukemaan tekstiä ensimmäisten käyttökertojen jälkeen. Luulin tietäväni, miten kukkia lannoitetaan. Niinpä – mutten tainnut kuitenkaan täysin keskittyä asiaan.

Nyt huonekasvini saavat melkein tuplalannoituksen aikana, jolloin ne eivät tarvitsisi sitä lainkaan. Muutoinkin ne ovat tottuneet todella vähään lannoitukseen – hohhoijaa!

Toivottavasti ne selviävät hengissä tästä shokkikäsittelystä :O

Kuluneen vuoden aikana olen huomannut, etteivät kirpputorit ota vastaan enää kirjoja ja itsepalvelukirpputoreillakin niiden menekki on ollut kyseenalainen. Vastaani on tullut useita oppaita, joissa neuvotaan kirjojen uusiokäyttöä – sekä käyttöesineinä että koristetarkoituksessa. Netissäkin on paljon ohjeita, joita noudattamalla kirjat saavat aivan uuden elämän uudessa muodossa. Viime viikolla mainitsemani lapasen neulominen on ollut tauolla. Niinpä jaan tämän kirjoituksen lopuksi kuvasarjana ohjeen, miten kirjan sivuista voi tehdä enkelin – joulukuuseen, ikkunaan, lahjapakettiin tai ihan minne vaan. Kyseinen ohje löytyy myös netistä useilta eri sivuilta – sieltä minäkin sen pongasin, mutten muista enää miltä sivulta sen löysin. Laitan siis vahingon kiertämään eli helpon ohjeen jakoon J

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kahdesta kirjansivusta tehdyn enkelin ohje iloksenne :)

Sivut ovat pokkarikokoisesta kirjasta ja ne on taiteltu
kahdeksaan osaan. Nahkarei'ittimellä tulee sopivan
pieni reikä ripustuslankaa varten. Siivet/hihat ovat puolet

helman pituudesta. Pyykkipojat pitävät sivut paikoillaan,
kun siivet ja helma liimataan yhteen. Langan päät pujo-
tetaan päähelmen läpi, joka lukitaan lopuksi paikoilleen
solmulla.