Arvaamattomia ajatuksia

Useat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan kesän lomasuunnitelmiaan matkustusrajoitusten vuoksi. Ulkomaisten kohteiden sijaan kotimaan matkailu nostaa nyt päätään, mikä auttanee kuluneen kevään rajoituksista kärsineitä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä.      Ystäväni harmitteli jokakesäisen lomamatkansa peruuntumista, minkä myötä ajauduin muistelemaan perheeni matkoihin liittyviä yhteensattumia. Lanzaroten matkallemme loppuvuodesta 2005 osui Delta-myrsky, Egyptissä ehdimme käydä syksyllä 2010 juuri ennen arabimaiden kansannousuja, ja pian Kosin matkamme jälkeen sinne vyöryi runsaslukuinen pakolaisaalto. Norjan Mo i Ranassa puolestaan menehtyi suomalaisen sukellusseurueen kaksi jäsentä. Keskustelumme päätteeksi ystäväni kysäisi puolihuolimattomasti, lähtisinkö hänen seurakseen Rhodokselle, jos hän matkustaisi sinne loppukesästä. Katsahdin häneen ja huomautin, että jos hän tahtoo käydä samassa kohteessa tulevinakin vuosina, olisi parempi, etten tulisi hänen matkaseurakse...

Pohjoiselle pallonpuoliskolle heinäkuuksi asettuneet trooppiset yöt ja tukalan kuumat päivät tuovat mieleen syyskuisen lomamatkamme Turkkiin kolmekymmentä vuotta sitten. Se oli ensimmäinen aurinkolomamme ja matkamme Pohjoismaiden ulkopuolelle. Silloinen kesä oli ollut lämmin, mutta odotimme innokkaasti todellista lämpöä, joka ei katkeaisi Suomen oloissa tavallisiin sadepäiviin ja hellepäivien väliin tunkeutuviin viileisiin jaksoihin. Kyllä! Saimme lämpöä ihan riittämiin. Neljän tukalan lämpimän päivän ja yön jälkeen olimme jo kypsiä lähtemään Suomen syyskuiseen viileyteen. Kun viikko oli lopulta täynnä ja kotiinlähdön aika koitti, me raahustimme  helteen uuvuttamina, mutta helpottuneina,   bussiin, joka vei meidät lentokentälle. Kaksi suomalaista opiskelijatyttöä jäi haikeina katsomaan peräämme. He olivat edellisenä iltana tunnustaneet kadehtivansa meitä, sillä heillä oli edessään vielä kaksi lomaviikkoa tukalissa oloissa. Tänä kesänä uskoisin jokaisella olleen lomasäät ...

Taivas on pilvessä ja pihalaatat ovat märkiä. Y öllä on satanut l ähes kahden kuukauden sateettoman jakson jälkeen. Sade on ollut kovaa, sillä metsäpolulla on sadeveden kuljettamia neulaskasoja, joiden seassa on ennenaikaisesti kellastuneita koivun lehtiä. Alkukesä on ollut erikoinen. Juhannuksen aikaan kukkivat luonnonkukat ovat kukkineet jo kauan aikaa sitten ja pihan reunustan juhannusruusun terälehdet ovat varisseet kellastuneina maahan. Tienvarren komeat ja värikkäät lupiinitkin alkavat olla kukintansa lopussa. Kun tähän lisätään taivaalla seilaavat harmaat pilvet, on tunnelma pikemminkin syksyinen kuin keskikesän juhlaa enteilevä. Muistanpa juhannuksen tältä vuosituhannelta, jolloin turkishaalarikaan ei ollut liian kuuma. Oli sää mikä hyvänsä elämme vuoden valoisinta aikaa, johon kuuluvat monenlaiset perinteet, tavat ja taiat. Tunnetuin juhannustaioista lienee luonnonkukkien kerääminen tyynyn alle, jotta yrttien kerääjä saisi tulevan siippansa juhannusyön uniinsa. Olen un...

Aika suorastaa viuhuu ohitse, kun sen pitäisi kulua vähän hitaammin. Maanantai pyörähti keskiviikoksi ennen kuin huomasinkaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kannustan itseäni kyseisellä sanonnalla erityisesti silloin, kun aikataulut paukkuvat – sanonta on ollut puolellani useammin kuin kerran tai kaksi ;) Pohdimme eräänä kuluneen viikon iltana törmäillessämme fiksumman puoliskoni kanssa ahtaassa vessassa, että joitakin toimia helpottaisi, jos ihmisen nykyiset kaksi silmää olisi sijoitettu toinen toiselle puolelle päätä – siis kyklooppimaisesti. Symmetrian täyttämiseksi myös toinen korva olisi toisen silmän kanssa samansuuntaisesti eteenpäin. Hiusten laittaminen helpottuisi, kun mahdollisuuksien määrä vähenisi. Ponnaria ei voisi pitää kuin sivulla, jos ei haluaisi olla toiselta puolen sokea. Tällöin molemmin puolin päätä heiluisivat saparot tai letit, tai toinen puoli olisi auki toisen ollessa kiinni. Myös päälaelle sijoittuva nuttura olisi hyvä vaihtoehto... Olisihan ...

Syön usein palan suklaata kahvin kaverina. Iän myötä makean himo on kuitenkin laantunut ja suklaalevyt ja -patukat säilyvät kaapissa kohtuullisen ajan. Valitsenkin usein suklaan sijaan salmiakin – se ei tosin maistu kahvin kanssa. (Onneksi olen saanut perintönä alhaisen verenpaineen.) Kuluneen viikonlopun aikana valintani sai vahvistusta, kun fiksumpi puoliskoni kysyi, tiedänkö suklaa-allergian aiheuttajan. Vastasimme kuopuksen kanssa samoin – kaakaosta, mistäpä muusta. Vastauksemme oli kuitenkin väärä, sillä allergia johtuu kuulemma yleensä torakan jäänteistä… Niin juuri – torakoista. Maapallolla ei liene sellaista kolkkaa, missä ei ole hyönteisiä. Niissä laitoksissa, joissa kaakaopapuja käsitellään, on hyvin todennäköisesti torakoita. En ole allerginen suklaalle – siedän siis torakoita. En usko lisääväni suklaan syöntiä, vaikka tumman suklaan on todettu olevan terveellistä. Ne antioksidantit… Onkohan torakoissa antioksidantteja? Mainitsin alkukesästä kokeilevani kookosöljyä hamm...

Viikko viikolta elämä kasvavan koiranpennun kanssa alkaa tuntua helpommalta. Vielä viime viikolla laskin pennun kynsien tekemiä naarmuja sekä terävien pentuhampaiden jälkiä käsivarsistani ja sormistani. Nyt niistä on jäljellä enää hennon punaiset arvet, jotka haalistuvat kesän mittaan. Toivon, ettei niitä tule enää lisää – ainakaan kovin monta. Pentu näet haluaa pallon heti ja kärsimättömyydessään se yrittää ottaa pallon kädestä, jos et ole nopea. Aamuisin, ”hyvin” nukutun yön jälkeen pentu tervehtii meitä iloisesti nuolemalla, mutta muutaman nuolaisun jälkeen hampaat tulevat vielä mukaan tervehdykseen. Pennun leikkiessä erityisesti tyttäreni nilkat sekä fiksumman puoliskoni varpaat ovat mieluisia kohteita sen hampaille. Itse koin päässeeni heitä vähemmällä, kunnes tarkkanäköinen puoliskoni huomasi pienet mustelmat pohkeissani. Ne olivat pennun hampaiden aikaansaamia jälkiä, yrityksiä saada emäntä kanssaan leikkimään. Miettiessäni aikaa viikkoja taaksepäin huomaan pennun kuitenk...

Kävin lauantaina verkostoitumassa ja hakemassa vahvistusta kirjoittamiseeni, mitä sainkin. Itsekustantajille suunnattu tilaisuus oli loppuunmyyty, ja lukuisa joukko samanmielisiä kirjailijoita istui kuuntelemassa eri alojen asiantuntijoita. Kirjabloggaaja, sisältömarkkinoija, yksi Suomen eturivin kirjailijoista sekä kustannustoimittaja kertoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan. Tämän lisäksi sai tutustua ihmisiin, jotka olivat joko julkaisemassa tai julkaisseet kirjan tai useita – oli mahdollisuus verkostoitumiseen. Usein kirjailijat ovat ihmisiä, jotka viihtyvät yksin, omien ajatustensa kanssa, minkä vuoksi tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä. Palasin tilaisuudesta kotiin positiivisella mielellä, uusin ajatuksin. Kävellessäni aamulla Töölönlahden rantaa katselin merenlahden jäätä, joka näytti petollisen vetiseltä ja heikolta. En ihmetellyt lainkaan, ettei se houkutellut ulkoilijoita, vaan he kulkivat turvallisesti rantaa myötäilevällä pyörä- ja jalankulkutiellä. Jonkin aikaa kävel...

Alkanut vuosi on meille juhlavuosi itsenäisen Suomen täyttäessä sata vuotta. Miksemme voisi juhlia myös sitä, että monella mittarilla mitattuina yllämme maailman kärkeen. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on onnistunut, jos sekä kotimaan että ulkomaailman uutisiin on uskomista – ja miksi ei olisi. Tuntuu hyvältä, että Suomi on rankattu kärkijoukkoon korruption vastustamisessa, koulutuksessa, tasa-arvossa sekä kansalaistyytyväisyydessä – joitakin asioita mainitakseni. Iloisesti maksan veroja, jos ja kun sillä saadaan hyvää aikaan. Sen vuoksi ihmettelen erityisesti sitä, miksi istuva hallitus karsii niin innokkaasti koulutuksesta ja tutkimuksesta – niistä asioista, joilla mahdollistetaan tulevien sukupolvien tietotaito sekä luodaan uusia innovaatioita tulevaisuutta varten ja pidetään piskuinen Suomi tasa-arvoisena ja sivistyneenä sekä toisista välittävänä kansakuntana. En myöskään ymmärrä, miksi päättäjät kurittavat niitä, jotka ovat heikoimmassa asemassa (esimerkiksi lapset, vanh...

Kuuntelin viikonlopun säätiedotusta ja meteorologi varoitteli kuuroista eri puolella Suomea. Mieleeni tuli väistämättä, että miksi niitä kuuroja täytyy niin kovasti varoa – eiväthän ne ole muita ihmisiä kummempia. Miksei säätiedotuksessa varoitella sokeista tai mykistä ihmisistä. Takerrun epäolennaisuuksiin – tiedän sen sanomattakin. Se on vikani ja äitini sanookin minulle joskus (tai itse asiassa aika usein), että takerrun sanoihin niin kuin ”paska rattaisiin”. Tämän vuoksi en pysty kuuntelemaan Leevi & the Leevingsin kappaletta Elämää, josta pidin aikaisemmin. Siinä lauletaan kertosäkeessä: ”Elämää, elämää, elämää, elämää on tämäkin,…”. Minulle tulee aina mieleen kappaleen kuullessani, että savolainen mies haikailee rakkaansa (tai jonkun muun) perään: ” Elä mää, elä mää, elä mää, elä mää on tämäkin,…”. Ja vaikka kuinka yritän olla ajattelematta asiaa, en voi sille mitään. Pidän kyseisen yhtyeen kappaleista, sillä melodiat ovat mieleen jääviä ja sanoitukset elämänmakuisia. Tu...

En olisi uskonut, mutta pakkohan se on uskoa, kun omin silmin näkee ja kokee. Kyse on siis kuorintasukista, joista kerroin viikko sitten. Aluksi jaloissani ei tapahtunut minkäänlaisia muutoksia, jos normaaleja karheampia kantapäitä ei huomioida. Keskiviikkoisen saunomisen seurauksena jalkateräni alkoivat muistuttaa kuorineen keitettyjä perunoita siten, että pystyin kuorimaan jalkaterien ihon, kuten kuorin keitetyn perunan – nahka lähti levyinä vetämällä. Lauantaisen saunomisen jälkeen istuinkin jo lattialla ”kuorimassa” jalkojani ja täytyy tunnustaa, etteivät kantapääni ole vauva-aikojen jälkeen olleet kertaakaan yhtä pehmeät kuin nyt. Sukat toimivat ja lopputulos oli luvatunlainen. Jos tiedossa on kesäjuhlat, joihin laittaisi mielellään sandaalit, mutta karheiden kantapäiden ja jalkapohjien vuoksi ei ilkeä, voi unohtaa niiden häpeilyn. Tämän yhden kokemukseni perusteella voin suositella sukkia kaikille sandaalin käyttäjille ja muillekin pehmeät jalkapohjat haluaville. Itselläni...

Aloin kirjoittamaan pää tyhjänä ajatuksista tai oikeastaan ei tyhjänä, vaan liian täynnä kaikesta muistamisesta – eräpäiviä, hakulomakkeita ja deadline-päivämääriä; jälkikasvun, omia ja yhteisiä asioita. Iltaisin tyhjennän pääni lenkillä koiran kanssa tai yksin, tai istahdan sohvalle katsomaan televisiosta sellaista ohjelmaa, jota katsoessa ei tarvitse  miettiä   kovin paljon ja jota katsoessa pystyy neulomaan. Myös sanaristikot ovat rentouttavia, varsinkin jos niissä on vastaukset takana. Lyhyt ja helppo joogasessio auttaa myös sekä mieleen että ruumiiseen. Löysin viime syksynä kansantajuisen Joogaa ja nauti -taskukirjan (Tara Fraser) , jossa neuvotaan helppoja joogaliikkeitä, joita ei ole kuorrutettu turhalla filosofialla. Olen hankkinut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kirjahyllyyni muutaman joogaoppaan, joissa kaikissa lähdetään liikkeelle ajatuksella, että ennen varsinaisten liikkeiden opettelua olisi hyvä omaksua filosofia ja että parasta olisi lähteä liikk...

Lupasin viikko sitten kertoa, miten tekemäni teepuuöljyn vaikutuksiin perustuva voide tehoaisi tyttäreni akneen ja lyhyesti sanottuna, viikon kokemuksen jälkeen, aluksi se tehosi hyvin. Loppuviikosta näppyjä alkoi kuitenkin tulla lisää. Niinpä poikettuani kauppareissullani luontaistuoteliikkeeseen ostin sieltä myyjän mainostaman konjak-kasvosienen. Ostamani sieni oli nimenomaan rasvaiselle iholle ja sillä voisi kasvojen normaalipuhdistuksen lisäksi puhdistaa myös meikit. Käyttöohje lupasi myös, että sieni tasapainottaisi ihon pH:n, joten myös kasvovesi olisi tarpeeton. Ostin siis sienen ja viikonlopun sieni + teepuuöljyvoide -käytön perusteella sieni tehosi – näpyt vähenivät. Tyttäreni lähti eilen talvilomalle mummolaan sieni mukanaan (teepuuöljyvoide unohtui kotiin). Jos loppuviikosta kotiutuva neitokainen on sileäposkinen, voin varauksetta suositella sientä kaikille rasvaisesta ihosta kärsiville. Odotan siis jännityksellä loppuviikkoa ja tyttären kotiinpaluuta :) Syksyllä, enne...