Matkailua ja Fluoritonta hammastahnaa

Useat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan kesän lomasuunnitelmiaan matkustusrajoitusten vuoksi. Ulkomaisten kohteiden sijaan kotimaan matkailu nostaa nyt päätään, mikä auttanee kuluneen kevään rajoituksista kärsineitä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä.

    Ystäväni harmitteli jokakesäisen lomamatkansa peruuntumista, minkä myötä ajauduin muistelemaan perheeni matkoihin liittyviä yhteensattumia. Lanzaroten matkallemme loppuvuodesta 2005 osui Delta-myrsky, Egyptissä ehdimme käydä syksyllä 2010 juuri ennen arabimaiden kansannousuja, ja pian Kosin matkamme jälkeen sinne vyöryi runsaslukuinen pakolaisaalto. Norjan Mo i Ranassa puolestaan menehtyi suomalaisen sukellusseurueen kaksi jäsentä. Keskustelumme päätteeksi ystäväni kysäisi puolihuolimattomasti, lähtisinkö hänen seurakseen Rhodokselle, jos hän matkustaisi sinne loppukesästä. Katsahdin häneen ja huomautin, että jos hän tahtoo käydä samassa kohteessa tulevinakin vuosina, olisi parempi, etten tulisi hänen matkaseurakseen.

Fluorihammastahnat ovat arveluttaneet minua jo pidemmän aikaa. Fluori näet kuuluu samaan kemialliseen ryhmään kloorin, jodin ja bromin kanssa. Ne kaikki ovat sellaisia aineita, jotka ovat suurina määrinä haitallisia elimistölle, ja vaikkei hammastahnaa nielisikään, fluoria kulkeutuu todennäköisesti aina jonkin verran nielun ja suun limakalvojen kautta elimistöön. Sukupolveni onkin melkoinen ongelmajätelaitos, sillä elimistöön on vuosikymmenten mittaan kertynyt ainakin elohopeaa hampaiden paikkojen ja joidenkin rokotteiden, alumiinia deodoranttien sekä fluoria fluoritablettien ja hammastahnojen kautta. Elintarvikkeiden lisäaineet ja astianpesukoneiden vahvat pesuaineet varmistavat lisäksi sen, että nyt elossa olevat sukupolvet eivät kuoltuaan maadu, vaan tulevaisuudessa hautausmaita täytyy perustaa lisää.

    Etsin paikallisesta marketista fluoritonta hammastahnaa, mutta tuloksetta, minkä vuoksi lähdin tutkimusretkelle nettiin. Joitakin vuosia sitten kokeilin kookosöljyn ja leivinsoodan seosta hammastahnan korvikkeena. Se oli kuitenkin niin kamalan makuista, että luovutin parin käyttökerran jälkeen. Nyt kuitenkin löysin netistä useita ohjeita, joissa oli käytetty noiden kahden ainesosan lisäksi  myös mm. (raaka)kaakaojauhetta, savea, xylitolia, suolaa ja eteeristä öljyä (piparminttu ymv.) erilaisissa kokoonpanoissa.

    Valitsin edellä mainituista sellaiset ainesosat, jotka löytyivät juuri tuolloin keittiön kaapista, ja valmistin pienen annoksen piparmintulta tuoksuvaa, suklaanväristä hammastahnaa. Sillä olen pessyt hampaani noin puolentoista viikon ajan aamuin ja illoin. Hampaat ja suu ovat puhdistuneet ja ikenet kiittävät. Niinpä jatkan valitsemallani tiellä kohti seuraavaa hammaslääkärin tarkastusta.

Juu, kuva ei ole suustani,
vaan pellon reunassa kasvavan haavan rungolta. 😄

    Laitan tähän linkin, josta löytyy perusteellista tietoa eri aineosien vaikutuksesta sekä linkkejä niihin liittyviin tutkimuksiin:

https://simplynaturalsoul.com/2018/10/29/maailman-paras-mineralisoiva-hammastahna/

Googlaamalla esimerkiksi ”omatekoinen hammastahna” netistä löytyy lisää ohjeita vertailukohteiksi.

    Selitän tässä vielä lyhyesti eri ainesosien vaikutuksen ennen varsinaista ohjetta. Kaakaojauheen teobromiini kovettaa hampaan kiillettä. Sen remineralisoiva vaikutus kiilteeseen on moninkertainen fluoriin verrattuna, ja joidenkin tutkimusten mukaan se suojaa hampaan pintaa jopa neljä kertaa paremmin kuin fluori. Ruokasooda puhdistaa hampaan pintaa ja neutralisoi suun happamuutta, mikä puolestaan suojaa kiillettä bakteereja vastaan. Kookosöljy on antibakteerinen eli se tappaa bakteereja. Sitä voi käyttää myös suuveden tapaan, 5-20 minuutin purskutus riittää. Purskutuksen jälkeen öljyä ei kannata kuitenkaan sylkäistä viemäriin, sillä kookosöljy kovettuu alle 25 asteen lämpötilassa ja se saattaa ajan kuluessa tukkia viemäriputket. Suolakin tuhoaa suun bakteereja, sillä se heikentää niiden elinolosuhteita, mutta sen voi jättää myös pois. Hammastahnaan lisättävä suola kannattaa hienontaa pulverimaiseksi. Vahva suolavesi on myös vanha ja hyväksi todettu keino suun ja kurkun desinfioimiseen. Jos kurkkukipu on tuloillaan, suolaa liuotetaan 1-2 ruokalusikallista puoleen mukilliseen kuumaa vettä ja annetaan sen sitten jäähtyä sopivaksi. Suuta ei kannata huuhdella kurlaamisen jälkeen, vaikka mieli tekisi, vaan suolan täytyy antaa vaikuttaa. Toimenpide on hyvä toistaa useita kertoja päivässä. Xylitol  eli koivusokeri neutraloi suun pH:n eli katkaisee happohyökkäyksen, minkä lisäksi se makeuttaa tahnan. Eteerinen öljy antaa makua tahnaan. Halutessaan sen voi jättää pois ja pienten lasten tahnaan sitä ei pidä lisätä.

    Tahnaa ei kannata tehdä kovin paljon yhdellä kertaa, 50 ml on hyvä määrä. Seuraava ohje on 15 ml:lle, sillä päätin aloittaa kokeiluvaiheen pienellä määrällä. Suluissa on määrä 50 ml:lle. Suosittelen käyttämään luomulaatuisia ainesosia ja varmistamaan, että eteerinen öljy on syötävää.

 

Neitsytkookosöljyä 10 ml, 2 tl; (30 ml)

Raakakaakaojauhetta n. 3 ml, reilu puoli tl; (10 ml)

Soodaa n. 1 ml, teelusikan kärjellinen; (2-3 ml)

Hienoksi jauhettua meri- tmv. luonnonsuolaa hyppysellinen

Eteeristä öljyä (esim. piparminttu) 1-2 tippaa; (3-5 tippaa)

 

    Pesun jälkeen tahnaa ei pidä sylkeä viemäriin, vaan sen voi joko sylkäistä tarkoitukseen varattuun kuppiin tai imeyttää wc-paperiin ja laittaa roskiin. Hammastahna kannattaa säilyttää alle 25 asteessa, jotta se pysyy kiinteänä. Jos se jostain syystä muuttuu kuitenkin juoksevaksi (esim. kesällä), lyhyt säilytys jääkaapissa palauttaa sen olomuodon jälleen kiinteäksi.

    Seuraavaksi etsin käyttökelpoisen alumiinittoman dödön ohjeen. Kotioloissa kookosöljy toimii siinäkin tarkoituksessa yllättävän hyvin ja se on toimiva tuote myös ihon kosteutukseen.

    Hymyssä suin loppuviikkoon, fluorittomasti 😁