Arvaamattomia ajatuksia

Olen henkilökohtaisesti luullut aina, että kesäaikaan siirtymiseen on joskus ollut taloudellisia perusteita. Luettuani Helsingin Sanomien aihetta käsittelevän jutun (HS 29.10.2016, Ville Similä) ymmärsin, ettei näin ole. Tästä kirjoituksesta tulikin yllä mainittua kirjoitusta referoiva historiallinen katsaus kesäaikaan siirtymisestä, mutta nyt tiedämme, mihin tämä pakon sanelema toimenpide perustuu. Kaikki alkoi uusseelantilaisesta postimies Hudsonista, joka keräili päiväperhosia. Hän oli tiettävästi ensimmäinen, joka esitti vakavissaan, että eri vuodenaikoina täytyisi olla eri kellonajat. Hänen mielestään  kelloa olisi  siirrettävä  kesäisin   kahdella tunnilla eteenpäin, jotta postimiehen työ ei haittaisi harrastusta. Tämä tapahtui vuonna 1895. Asia hautautui, mutta ajatus jäi itämään. Britanniassa pidettiin valoisista kesäilloista ja ehdotuksen kesäiltojen pidentämisestä kellonaikaa siirtämällä toi parlamenttiin William Willett vuonna 1908. Sitä kannatt...

Mansikka-aika tuli ja meni (ainakin täällä Etelä- Suomessa). Se meni kuin pikajuna asemalla odottavan matkustajan ohi pysähtymättä. M inun asemallani  s e ei pysähtynyt ja oli jo mennyt, kun sulatin pakastimen ja aloin katsella, mistä niitä tänä vuonna ostaisin – marketista, torilta vai viljelijältä. Viljelijä kertoi minun olevan auttamattoman myöhässä – litroittain ostettuna on tai muutaman päivän poutajakson jälkeen saattaa olla mahdollista poimia itse. Kun selvisi, etten saa niitä enää mistään aikaisempien vuosien tapaan (en ainakaan kohtuulliseen hintaan), päätin pyytää apua äidiltäni. Niinpä äiti sitten soitti minulle tänä aamuna kysyäkseen, että montako laatikollista otan. Kotiseudullani, missä mansikka-aika alkaa olla vasta parhaimmillaan, mansikkaa oli saatavana kohtuuhintaan. Varasin heti useamman laatikollisen, etten jää ilman. Äitihän ne sitten siivoaa ja pakastaa, sillä en ole juuri nyt siellä sitä puuhaa tekemässä. Minun osakseni jää kuljettaa pakastetut mansikka...

Kesä – odotettu ja pian kadotettu. Kesään liittyy paljon odotuksia ja paineita. Kesäloman suunnittelu (mökit, matkat ja juhlat) saatetaan aloittaa jo talvella ja, jos sää ei satu kohdalleen, pettymys on suuri. Lämpimiin maihin suunnattu loma toteutunee kotimaan lomaa varmemmin odotetuissa sääolosuhteissa, vaikka poikkeuksiakin on menneinä vuosina koettu. ”Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen” -sanonta kertoo jo paljon siitä, miten suhtaudumme kesäsäähän. Seuraamme säätiedotuksia miltei fanaattisesti ja joko yllätymme iloisesti tai petymme surkeasti, mutta asennoituessamme tulevaan säähän tuon sanonnan tavoin emme tipu kovin korkealta. Muistamme kuitenkin (toivottavasti), ettei ole meteorologin syy, jos kesällä sataa tai sää on kolea. Suomalaiset sanonnat kuvaavat myös suomalaista elämänasennetta pintaa syvemmältä.”Itku pitkästä ilosta (pieru paljon nauramasta)” sekä ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” kertovat suomalaisten yltiöpositiivisesta elämänasenteesta. ”Kell on...