Jäähyväiset - ja tiskirätti :)
Se oli kaunis keitin. Musta vastuspuomi kulki kaarevana hyvin
muotoillun lasipannun ja mattapintaisen suodatinsuppilon yli. Pannu oli vakaa
eikä kaadettaessa valuttanut kahvia pöydälle edes pannun ollessa täynnä. Sen kansi
oli tukeva ja pysyi hyvin paikoillaan. Pyöreä ja korkea vesisäiliö oli irrotettava.
Se oli kätevä täyttää vesikraanan alla eikä täyttämiseen tarvinnut erillistä kannua.
Neljäsosalitran välein jaoteltu asteikko erottui selkeästi ja silmiä hivellen
läpinäkyvästä säiliöstä, sillä puolessa vuodessa numerot eivät ehtineet kulua himmeiksi. Pesimme keittimen osat hellävaraisesti käsin ehkäistäksemme suodattimen
mattapinnan tai säiliön numeroiden kulumista. Pannun tosin pesimme joskus koneessa
kantta lukuun ottamatta, mutta vain silloin tällöin. Mikään ei kuitenkaan auttanut
– keittimet eivät viihtyneet luonamme. Ne sanoivat yhteistyösopimuksen
irti melko tasaisesti puolen vuoden välein – kaikki neljä.
Lopulta meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jättää haikeat
(iloiset) jäähyväiset kauniille keittimellemme (, jonka vastuspuomi halkesi
pääsiäisen aikaan). Reilun kahden vuoden yhteinen taival neljän takuukeittimen
kanssa oli takana – nyyhkis (jippii!).
Kauniin keittimemme paikalle asettui kuluneena viikonloppuna tuotemerkiltään
tuttu ja turvallinen, ennen kaunotarta paikkaa hallinnut keitin. Vesisäiliö ei
ole irrotettava eikä suodatinsuppilo mattapintainen, mutta kahvi on hyvää ja
kuumaa. Ei se ulkonäkö ja kauniit lupaukset tuoteselosteissa, vaan se luotettavuus
ja takuuvarma laatu – eläköön kuuma kahvi ja varma kahvinkeitin!
Uuden kahvinkeittimen reitti keittiöömme ei kuitenkaan ollut niin suoraviivainen
kuin voisi luulla. Tarkempi puoliskoni otti kaupan hyllystä vahingossa väärän
keittimen ja huomasi asian vasta kotona purettuaan keittimen pakkauksesta. Hän pakkasi rauhallsesti (usean manauksen jälkeen) keittimen uudelleen laatikkoon ja ajoi takaisin neljänkymmenen
kilometrin matkan vaihtaakseen keittimen oikeanlaiseen. Tämän yli kaksi vuotta kestäneen
keitinepisodin jälkeen en ihmettele, jos kyseisessä liikkeessä meille ei myydä enää yhtään kahvinkeitintä
tai muutakaan kodinkonetta.
Koiramme jätti viikonloppuna iloiset jäähyväiset kaulurilleen miltei
kahden viikon yhteisen taivalluksen jälkeen. Se halkaisi sen odottaessaan
isäntäväkeä kotiin kahvinkeittimen hankintamatkalta. Korjasin kaulurin kotiin
palattuamme erkalla/jeesusteipillä/jesarilla (en edes muista teipin virallista
nimeä). Sunnuntaina raisu lemmikkimme halkaisi sen jälleen samasta paikasta.
Totesimme yhteisesti kaulurin tulleen tiensä päähän ja todettuamme pikaisen
tarkistuksen jälkeen leikkaushaavan parantuneen kauluri sai väistyä. Voi sitä koiran
riemua! Se kuljetti jalkoihimme pallon, sukan ja tyhjiin kalutut ydinluut sekä
tuijotti meitä vaativasti – nyt leikitään! Se sai ylimääräistä virtaa pelkästään
siitä ilosta, että se pääsi liikkumaan vaivattomasti eikä kaulurin tötterö
tarttunut kiinni joka kulmaan ja ulokkeeseen. Illalla se ryömi tyytyväisenä
tuolin alle nukkumaan (kaatamatta sitä kaulurillaan). Kunhan antibioottikuuri ja
pihkavoide loppuvat sekä eläinlääkäri tarkistaa haavan, rasavillin lemmikkimme
elämä normalisoituu – metsäpolkuja ja -teitä vierustavien metsien hajut odottavat. Täytyisi kuitenkin jaksaa odottaa vielä pari päivää.
Uusi kahvinkeitin vaati keittiöön seurakseen uuden tiskirätin. Niinpä
virkkasin sellaisen bambu-puuvillalangasta (koukku nro 3). Vohvelikangas on
tuttu lähes jokaiselle alakoulun käsityötunneilta, mutta vohvelipintaa voi myös
virkata.
Vohvelivirkkauksen ohje sekä siihen liittyvä video löytyvät alla
olevasta linkistä, mutta laitan ohjeen vielä kirjallisena linkin jälkeen.
Vohvelikuvio
muodostuu 3 silmukasta ja 2 kerroksesta.
Virkkaa
ensin 3 jaollinen määrä ketjusilmukoita. Lisää siihen 2 reunasilmukkaa ja 2 silmukkaa
kääntymistä varten. Kuvan rätissä silmukoita on 40 (36 + 2 + 2) ja sen koko on noin 20 x 20 cm.
Aloita virkkaamalla kerros pylväitä. Tee
ensimmäinen pylväs koukusta lukien 3. silmukkaan ja virkkaa pylväs jokaiseen
ketjusilmukkaan. Tee kääntymistä varten ketjusilmukka, pyöräytä työ ympäri ja
tee toinen ketjusilmukka.
2. kerros (vohvelin oikea puoli):
Virkkaa
ensimmäiseen silmukkaan pylväs. Tee toiseen silmukkaan *kohopylväs niin, että otat ensin langankierron koukulle, työnnät
koukun edellisen kerroksen pylvään takaa, otat langan koukulle ja vedät sen
pylvään takaa edellisen langankierron viereen. Ota jälleen lanka koukulle ja vedä se kahden
koukulla olevan langankierron läpi sekä uudelleen kahden silmukan läpi (=kohopylväs).
Virkkaa 2 tavallista pylvästä.*
Toista * - *, kunnes jäljellä on kerroksen viimeinen silmukka ja tee siihen kohopylväs.
Virkkaa ketjusilmukoihin tavallinen pylväs.
Tee
kääntymiseen 1 ketjusilmukka, käännä työ ympäri ja toinen ketjusilmukka.
3. kerros (vohvelin nurja puoli):
Virkkaa
kohopylväät päinvastaisiin kohtiin kuin oikealla eli tavallisten pylväiden
kohdille. Tee vastaavasti tavallinen pylväs kohopylvään kohdalle.
Virkkaa * 1 pylväs ja 2 kohopylvästä*. Toista * - * kerroksen loppuun.
Päätä kerros ketjusilmukoihin virkattuun pylvääseen. Tee 2 ketjusilmukkaa kääntymistä
varten.
Jatka virkkaamalla vuorotellen oikean ja nurjan
puolen vohvelikerroksia (kerrokset 2 ja 3).
Päätä työ oikealle puolelle virkkaamalla tavallisia pylväitä. Kun
teet kerroksen toiseksi viimeistä pylvästä, jätä koukulle 2 silmukkaa. Virkkaa
pylväs ketjusilmukoihin. Vedä sitten lanka 3:n koukulla olevan silmukan läpi.
Näin kulma ei veny, vaan pysyy suorakulmaisena.
Kuvassa oleva tiskirätti on lopetettu nurjan
puolen kerrokseen, jonka jälkeen virkkasin rätin ympäri kerroksen piilosilmukoita
– ne tukevoittavat rättiä sopivasti.
Oheisen ohjeen mukaan voi virkata myös pyyhkeen lisäämällä silmukkamäärää – bambulangasta virkattuna siitä tulee pehmeä sekä antibakteerinen.
Keväisiä kelejä ja aurinkoista mieltä! 🌞
Vohvelikuvioinen tiskirätti bambulangasta 👍 |
Kommentit
Lähetä kommentti