Jäähyväiset - ja tiskirätti :)


Se oli kaunis keitin. Musta vastuspuomi kulki kaarevana hyvin muotoillun lasipannun ja mattapintaisen suodatinsuppilon yli. Pannu oli vakaa eikä kaadettaessa valuttanut kahvia pöydälle edes pannun ollessa täynnä. Sen kansi oli tukeva ja pysyi hyvin paikoillaan. Pyöreä ja korkea vesisäiliö oli irrotettava. Se oli kätevä täyttää vesikraanan alla eikä täyttämiseen tarvinnut erillistä kannua. Neljäsosalitran välein jaoteltu asteikko erottui selkeästi ja silmiä hivellen läpinäkyvästä säiliöstä, sillä puolessa vuodessa numerot eivät ehtineet kulua himmeiksi. Pesimme keittimen osat hellävaraisesti käsin ehkäistäksemme suodattimen mattapinnan tai säiliön numeroiden kulumista. Pannun tosin pesimme joskus koneessa kantta lukuun ottamatta, mutta vain silloin tällöin. Mikään ei kuitenkaan auttanut – keittimet eivät viihtyneet luonamme. Ne sanoivat yhteistyösopimuksen irti melko tasaisesti puolen vuoden välein – kaikki neljä.
Lopulta meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin jättää haikeat (iloiset) jäähyväiset kauniille keittimellemme (, jonka vastuspuomi halkesi pääsiäisen aikaan). Reilun kahden vuoden yhteinen taival neljän takuukeittimen kanssa oli takana – nyyhkis (jippii!).

Kauniin keittimemme paikalle asettui kuluneena viikonloppuna tuotemerkiltään tuttu ja turvallinen, ennen kaunotarta paikkaa hallinnut keitin. Vesisäiliö ei ole irrotettava eikä suodatinsuppilo mattapintainen, mutta kahvi on hyvää ja kuumaa. Ei se ulkonäkö ja kauniit lupaukset tuoteselosteissa, vaan se luotettavuus ja takuuvarma laatu – eläköön kuuma kahvi ja varma kahvinkeitin!
Uuden kahvinkeittimen reitti keittiöömme ei kuitenkaan ollut niin suoraviivainen kuin voisi luulla. Tarkempi puoliskoni otti kaupan hyllystä vahingossa väärän keittimen ja huomasi asian vasta kotona purettuaan keittimen pakkauksesta. Hän pakkasi rauhallsesti (usean manauksen jälkeen) keittimen uudelleen laatikkoon ja ajoi takaisin neljänkymmenen kilometrin matkan vaihtaakseen keittimen oikeanlaiseen. Tämän yli kaksi vuotta kestäneen keitinepisodin jälkeen en ihmettele, jos kyseisessä liikkeessä meille ei myydä enää yhtään kahvinkeitintä tai muutakaan kodinkonetta.

Koiramme jätti viikonloppuna iloiset jäähyväiset kaulurilleen miltei kahden viikon yhteisen taivalluksen jälkeen. Se halkaisi sen odottaessaan isäntäväkeä kotiin kahvinkeittimen hankintamatkalta. Korjasin kaulurin kotiin palattuamme erkalla/jeesusteipillä/jesarilla (en edes muista teipin virallista nimeä). Sunnuntaina raisu lemmikkimme halkaisi sen jälleen samasta paikasta. Totesimme yhteisesti kaulurin tulleen tiensä päähän ja todettuamme pikaisen tarkistuksen jälkeen leikkaushaavan parantuneen kauluri sai väistyä. Voi sitä koiran riemua! Se kuljetti jalkoihimme pallon, sukan ja tyhjiin kalutut ydinluut sekä tuijotti meitä vaativasti – nyt leikitään! Se sai ylimääräistä virtaa pelkästään siitä ilosta, että se pääsi liikkumaan vaivattomasti eikä kaulurin tötterö tarttunut kiinni joka kulmaan ja ulokkeeseen. Illalla se ryömi tyytyväisenä tuolin alle nukkumaan (kaatamatta sitä kaulurillaan). Kunhan antibioottikuuri ja pihkavoide loppuvat sekä eläinlääkäri tarkistaa haavan, rasavillin lemmikkimme elämä normalisoituu – metsäpolkuja ja -teitä vierustavien metsien hajut odottavat. Täytyisi kuitenkin jaksaa odottaa vielä pari päivää.

Uusi kahvinkeitin vaati keittiöön seurakseen uuden tiskirätin. Niinpä virkkasin sellaisen bambu-puuvillalangasta (koukku nro 3). Vohvelikangas on tuttu lähes jokaiselle alakoulun käsityötunneilta, mutta vohvelipintaa voi myös virkata.
Vohvelivirkkauksen ohje sekä siihen liittyvä video löytyvät alla olevasta linkistä, mutta laitan ohjeen vielä kirjallisena linkin jälkeen.

Vohvelikuvio muodostuu 3 silmukasta ja 2 kerroksesta.
Virkkaa ensin 3 jaollinen määrä ketjusilmukoita. Lisää siihen 2 reunasilmukkaa ja 2 silmukkaa kääntymistä varten. Kuvan rätissä silmukoita on 40 (36 + 2 + 2) ja sen koko on noin 20 x 20 cm.
Aloita virkkaamalla kerros pylväitä. Tee ensimmäinen pylväs koukusta lukien 3. silmukkaan ja virkkaa pylväs jokaiseen ketjusilmukkaan. Tee kääntymistä varten ketjusilmukka, pyöräytä työ ympäri ja tee toinen ketjusilmukka.
2. kerros (vohvelin oikea puoli):
Virkkaa ensimmäiseen silmukkaan pylväs. Tee toiseen silmukkaan *kohopylväs niin, että otat ensin langankierron koukulle, työnnät koukun edellisen kerroksen pylvään takaa, otat langan koukulle ja vedät sen pylvään takaa edellisen langankierron viereen. Ota jälleen lanka koukulle ja vedä se kahden koukulla olevan langankierron läpi sekä uudelleen kahden silmukan läpi (=kohopylväs). Virkkaa 2 tavallista pylvästä.* Toista * - *, kunnes jäljellä on kerroksen viimeinen silmukka ja tee siihen kohopylväs. Virkkaa ketjusilmukoihin tavallinen pylväs.
Tee kääntymiseen 1 ketjusilmukka, käännä työ ympäri ja toinen ketjusilmukka.
3. kerros (vohvelin nurja puoli):
Virkkaa kohopylväät päinvastaisiin kohtiin kuin oikealla eli tavallisten pylväiden kohdille. Tee vastaavasti tavallinen pylväs kohopylvään kohdalle.
Virkkaa * 1 pylväs ja 2 kohopylvästä*. Toista * - * kerroksen loppuun. Päätä kerros ketjusilmukoihin virkattuun pylvääseen. Tee 2 ketjusilmukkaa kääntymistä varten.
Jatka virkkaamalla vuorotellen oikean ja nurjan puolen vohvelikerroksia (kerrokset 2 ja 3).

Päätä työ oikealle puolelle virkkaamalla tavallisia pylväitä. Kun teet kerroksen toiseksi viimeistä pylvästä, jätä koukulle 2 silmukkaa. Virkkaa pylväs ketjusilmukoihin. Vedä sitten lanka 3:n koukulla olevan silmukan läpi. Näin kulma ei veny, vaan pysyy suorakulmaisena.

Kuvassa oleva tiskirätti on lopetettu nurjan puolen kerrokseen, jonka jälkeen virkkasin rätin ympäri kerroksen piilosilmukoita – ne tukevoittavat rättiä sopivasti.
Oheisen ohjeen mukaan voi virkata myös pyyhkeen lisäämällä silmukkamäärää – bambulangasta virkattuna siitä tulee pehmeä sekä antibakteerinen.

Keväisiä kelejä ja aurinkoista mieltä! 🌞

Vohvelikuvioinen tiskirätti bambulangasta 👍


Kommentit