Sydämellistä ystävänpäivää

Kuulin viikonloppuna tintin sirkuttavan ensimmäisen kerran tänä vuonna käyttäessäni koiraa aamulenkillä ja sama toistui tänä aamuna. Kevät lähestyy, vaikka vielä onkin talvista. Reilun kahden viikon päästä koittaa kuitenkin maaliskuu – kevään ensimmäinen kuukausi.

Elämme odotettuja olympiahetkiä. Nykyään urheilu täyttää televisioruudun lähes päivittäin, joten urheilua seuraavan kaipuu tullee tyydytettyä. Jos maksuttomien kanavien tarjonta ei riitä, on mahdollista siirtyä maksullisille kanaville. Olympialaiset ovat kuitenkin arvokisat isolla A:lla. Itse tyydyn iltaisin nähtäviin päivän huippuhetkiin enkä vietä aikaani sohvalla katsoen urheilusuorituksia alusta loppuun. Viestit ovat kuitenkin poikkeus – ne ovat usein jännittäviä. Jos loppuratkaisut käyvät kuitenkin kohtuuttoman jännittäviksi, poistun toiseen huoneeseen ja tulen katsomaan loppuratkaisun uusintana. Olen vellihousu – tunnustan.

Viime vuosina on tullut miltei maan tavaksi, että television eri kanavat näyttävät toistuvasti samoja elokuvia ja sarjoja. James Bondit, Indiana Jonesit, Uuno Turhapurot ja Pirates of the Caribbean-elokuvat on nähty jo niin useasti, että jännitys juonen kulusta on kuollut. Vaikka useat noista elokuvista sykähdyttivät ensimmäisillä katsomiskerroilla, ei niistä jaksa enää innostua. Suljen television, jos tarjolla ei ole muuta.

Samaan asiaan kyllästynyt jälkikasvumme hyödyntää pääasiassa maksullisten kanavien tarjontaa. Vanhempi poikamme suositteli meille viikonloppuna Stephen Kingin menestysromaaniin perustuvaa sarjaa vuodelta 2016 – 11.22.63. Siinä päähenkilö matkustaa aikaportin kautta menneisyyteen tarkoituksenaan estää John F. Kennedyn murha. Tartuimme vinkkiin ja katsoimme fiksumman puoliskoni kanssa sarjan kolmen ensimmäistä jaksoa – juoni koukutti meidät. Tulevana viikonloppuna suunnittelimme katsovamme seuraavat kolme osaa – tai ehkä jokaisen katsomatta jääneistä viidestä osasta. Minulle kävi juuri niin, kun katsoin edellisen kerran poikani meille suosittelemaa sarjaa (Blacklist). Jatkoin sarjan seuraamista uneliaamman puoliskoni jo mentyä nukkumaan ja katsoin lopulta kyseisen tuotantokauden loppuun – ja seuraavana päivänä väsytti. Ehkä nyt olen järkevämpi. Olenhan muutaman vuoden vanhempi – se vanhuus ja viisaus…

Käydessäni viikonloppuna lähimarketissa ruokaostoksilla huomasin tulevan ystävänpäivän tuotteiden valloittaneen kaupan käytävien reunukset. Jos et halua ostaa ystävällesi mukia, heijastinta, rintamerkkiä tai muuta ystävänpäivän teematuotetta, voit vaikkapa virkata hänelle sydämen.

Kiinnitä se tikkuun kukaksi – useasta sydämestä saat näyttävän kimpun maljakkoon. Voit hyödyntää sydäntä myös neulatyynynä tai pienin lisäyksin (avainrengas + lukko) avaimenperänä. Saat siitä myös sydämellisen heijastimen, jos virkkaat sen joko osittain tai kokonaan heijastinlangasta tai kiinnität sen päälle kuvion heijastinkankaasta vaikkapa napin avulla. Voit sijoittaa sydämen myös riippumaan verhosta, asettaa yhden tai useita pieneen kulhoon tai kirjahyllyn reunalle nojaamaan lempikirjaasi – ihan vain koristeeksi luomaan hyvää mieltä.

Seuraavassa lyhykäinen ohje, jota jokainen voi soveltaa mieltymyksensä mukaan:

Kuvan sydämet on virkattu numeron 3.5 koukulla Novita 7 veljestä -langasta ja neonpinkki Novitan Valo -langasta, joka ei liene enää tuotannossa. Löysähkölle käsialalle suosittelen nro 3 koukkua, sillä sydän saa olla pinnaltaan tiivis, etteivät sen sisälmykset tule ulos.

Tee lankalenkki etu- ja keskisormen ympäri ja virkkaa lenkkiin ketjusilmukka (kjs). Virkkaa lenkkiin sitten 8 kiinteää silmukkaa (ks) ja kiristä lankalenkin reikä umpeen. Sulje krs piilosilmukalla (ps) (= 1. krs) ja jätä lanka ”sakaran” sisään.

2. krs: Virkkaa 1 kjs, minkä jälkeen 2 ks jokaiseen edellisen krs:n silmukkaan (= 16 - 18 s riippuen siitä, suljitko edellisen krs piilosilmukalla kjs:aan vai 1. ks:aan). Jatka virkkaamista spiraalimaisesti kerrokselta toiselle. Laita tarvittaessa hakaneula kerroksen vaihtumisen merkiksi.

3. - 6. krs: Virkkaa 1 ks edellisen kerroksen silmukkaan – näin silmukkamäärä pysyy samana (16 - 18 s). päätä 6. krs ps:lla ja katkaise lanka. Vedä lanka silmukan läpi. Jätä ”sakara” odottamaan.

Virkkaa toinen ”sakara” kuten edellä, mutta älä katkaise lankaa, vaan liitä ”sakarat” yhteen 2 - 3 ps:lla, minkä jälkeen sydämen alaosa virkataan sakaroiden ulkoreunaan (kuvan oikeassa reunassa).

Virkkaa sydämen alaosan 1. krs:lla liitoskohdan silmukka oikean tai vasemman puoleisen silmukan kanssa yhteen, jolloin liitoskohtaan ei jää reikää. Kavenna jatkossa ”sakaroiden” liitoskohdassa 1 s sydämen molemmilla puolilla, jolloin joka krs:lla vähenee 2 s. Virkkaa muut silmukat normaalisti kiinteinä silmukoina kaventamatta.

Jatka näin, kunnes jäljellä on 10 - 12 s. Täytä sydän vanulla, villalla tai jämälangoilla topakaksi. Kavenna seuraavalla krs:lla joka toinen silmukka liitoskohdan silmukoiden lisäksi. Jos sydän jäi vajaaksi, lisää vielä vanua. Katkaise lanka ja pujota se viimeisten silmukoiden (4 - 6 s) etureunoista. Kiristä aukko umpeen ja päättele lanka sekä pujota loppu lanka sydämen sisään. Muotoile sydän.

Sydämen kokoa voi säädellä sakaroiden aloitussilmukoiden määrällä ja epäonnistuneista sydämistä voi tehdä vaikkapa herttaisen sydäneläimen (kuvassa) ompelemalla epäonnistuneelle sydämelle silmät, nenän ja suun. Sydäneläimen voi tehdä myös tarkoituksella pidentämällä sydämen ”sakaroita” ja kaventamalla alaosaa pari kerrosta aikaisemmin, jolloin alaosasta tulee hieman kapeampi.

Sydämellistä ystävänpäivää ja liukasta laskiaistiistaita!

Ystävänpäivän sydämiä ja herttainen sydäneläin 💗
Oikealla keskeneräinen sydän.