Ennustuksia

Kävin 1990-luvun alkupuolella ystävättäreni yllyttämänä ennustajalla. Tuosta ennustuksesta jäi mieleeni ainoastaan se, että hänen mukaansa synnytän kolme lasta, joista yksi on taiteellinen, yksi kullanmuru ja yksi menee vaikka läpi harmaan kiven, on siis härkäpäinen. Näinhän siinä kävi, kun jäljelle päin ajattelee – ja vielä tuossa samaisessa järjestyksessä.

Vanhin lapsistamme – puhun meidän lapsistamme, sillä ovathan he miehenikin eivätkä vain minun… tai oikeastaan he eivät ole enää meidänkään, sillä he ovat jo täysi-ikäisiä, mutteivät kuitenkaan ihan vielä aikuisia… minun mielestäni. No, siis vanhin vesa on selvästi taiteellisin. Hän on valinnut musiikin alakseen ja luonnekin täsmää määritelmään. Hän lentää välillä sfääreissä ja tulee sieltä kolinalla alas, ahdistuu ja rypee itsesäälissä ryhdistäytyäkseen jälleen, jotta voisi taas lentää sfääreihin. Välillä tämä kierto käydään vuorokausittain ja välillä siihen menee muutamasta päivästä viikkoon tai kuukauteen.

Seuraava kandidaatti on selvästi se kullanmuru. Hän on pienestä asti osannut kietoa ihmiset ja varsinkin vanhemmat naisihmiset pikkusormensa ympärille. Katsoessaan sinisillä silmillään pitkien, tummien silmäripsiensä ja kulmiensa alta sekä naapurin mummut että sukulaismummot ovat olleet myytyjä. Hän on avulias halutessaan ja osaa kyllä suostutella äitiäänkin niin, että äiti tekee lopulta niin kuin kullanmuru ehdottaa. Tosin pahimmassa murrosiässä tämä kullanmuru-ominaisuus oli enemmän tai vähemmän piilossa, mutta nyt se jälleen alkaa tulla esiin – ja mitä vieraampi ihminen, sitä enemmän se kukoistaa.

Kolmas vesa onkin sitten edellistä haasteellisempi ainakin, jos ehdotat hänelle jotain, mikä on sinusta lähtöisin. Silloin, kun hän saa itse päättää asian, se on niin sanotusti fine. Mutta, jos ehdotus tulee vanhemmilta, on se aivan mahdoton toteuttaa tai ainakin jokin yksityiskohta ei onnistu tai vähintään aikataulu on väärä. Joka tapauksessa se ei millään muotoa onnistu siinä muodossa kuin sitä hänelle ehdotetaan – joitain yksityiskohtia täytyy muuttaa ja ne muutokset tekee, kukas muu kuin hän. Johtajaksi me häntä tituleeraammekin ;)

Onneksi näille kolmelle on jäänyt kasvatuksestamme jotain mieleen ja käytös on kodin ulkopuolella pääsääntöisesti asiallista ja kohteliasta. Tähän ei tietenkään lasketa peruskoulua, jonka opettajaparat ovat saaneet osakseen kahden jälkimmäisen osalta välillä melko villejäkin tempauksia. Onneksi aika parantaa haavat ja kultaa muistot :)

Iloista ja entistä parempaa uutta vuotta 2016!

(, jos en saa ennen sitä mitään kirjoitetuksi, sillä kaikki kolme kullanmurua ovat nyt kotona :) )

PS. MItä alla olevat kuvat mielestäsi esittävät? Pieni vihje: ne ovat jokapäiväisiä tarve-esineitä.

Heijastuksia 1

Heijastuksia 2