Hajamielistä kevään tuloa - Ranska yllätti

Kuluneen viikon aikana keväinen lämpö saavutti Suomen niemen. Sen vaikutukset havaitsi erityisesti luonnossa eikä havaintoja tehdäkseen tarvinnut lähteä kotipihaa kauemmaksi. Valkovuokot nousivat kukkimaan pihanurmikon reunamille ja kukkapenkin keväiset kukkijat uskaltautuivat vihdoinkin kurkistamaan maan pinnan yläpuolelle. Kimalaiset heräsivät – ne valtavat kuningattaret, pesiensä ainoat, kunnes munista kehittyy muitakin auttamaan kukkien pölyttämisessä. Kesä on niin lyhyt.

Peipposet ovat livertäneet pihapuissa jo jonkin aikaa, mutta lämmön myötä pihanurmikon lintulajistoon on rastaiden ja punarinnan lisäksi ilmestynyt myös västäräkki. Mieleen tulee väistämättä vanha sanonta ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen ja pääskysestä ei päivääkään”. Pääskysiä en ole vielä nähnyt, mutta jossain päin Etelä-Suomea niitä on kuitenkin jo lennellyt – siellä on siis jo kesä, muttei vielä meillä. Aamulla aikaisin ja illalla myöhään kulkija saa nauttia vertaansa vailla olevasta konsertista – erityisesti mustarastaan huilumainen ääni pysäyttää kuuntelemaan. Tänä aamuna lukemat olivat jälleen nollan vaiheilla, mutta säätä uhmatakseni vein kuitenkin pyykit ulos kuivumaan :)

Kuluneella viikolla Ranska on ollut ainakin kahdessa eri yhteydessä esillä – sekä käynnissä olevat presidentinvaalit että perjantaina alkaneet jääkiekon MM-kisat on noteerattu Suomessa näkyvästi. Molemmissa Ranska yllätti tavalla tai toisella. Lähes tuntemattomuudesta esiin noussut sitoutumaton ja eurooppamyönteinen Macron valittiin sunnuntaina Ranskan uudeksi presidentiksi valtaoikeuksin, joiden malli otettiin aikoinaan Suomesta. Toivottavasti hänen valintansa oli myös viesti yhtenäisen ja suvaitsevan Euroopan puolesta.

Ranskan jääkiekon maajoukkue puolestaan yllätti sekä Suomen leijonat että molempien joukkueiden kannattajat sunnuntaisessa MM-turnauksen ottelussa, jossa Suomi (valitettavasti) kärsi historiallisen rökäletappion. Historiallisen siksi, ettei Suomi ole koskaan ennen tätä ottelua hävinnyt Ranskalle – ylimielisyys kostautui. Se yleensä voittaa, joka haluaa sitä eniten ja tässä tapauksessa se oli mitä ilmeisimmin Ranska. Ehkä tämä tappio oli tarpeellinen herätys Suomen maajoukkueelle ja toivottavasti se ottaa siitä opikseen – turnaus on vasta alussa.

Itselläni eilinen sunnuntai alkoi etsinnän merkeissä. Puhelimeni handsfree sekä pitkävartiset villasukkani olivat kateissa ja ovat sitä yhä – ne ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen. En keksi enää yhtään paikkaa, mistä niitä etsisin ja olenkin vähän ihmeissäni. En ajatellut dementian iskevän ihan vielä. Minulla on ollut muutaman viikon luova tauko ristikoiden teossa, mutten uskonut sen vaikuttavan näin nopeasti. Täytin eilen katumuksissani ristikkoa usean sanan verran ja odotan malttamattomana nopeaa vaikutusta vastakkaiseen suuntaan.

Vaihtoehtoisesti kotonamme liikkuu nykyaikaan tykästynyt kotitonttu handsfree korvallaan ja villasukat jaloissaan. Seuraavaksi minulta hävinnee sitten puhelin – taidankin laittaa sen tehovalvontaan ;)

Lämpenevää toukokuuta – juhannusta kohti mennään :)

PS. Koiranpentumme kasvaa, mutta ennen kuin se on rauhallinen ja aikuinen koira taitavat vanhat räsymattomme mennä uusiksi. Sisäsiisteyttä kohti :)

Ensimmäinen näkemäni leskenlehti - aina yhtä iloinen kevään merkki.