Ekologista energiantuotantoa

Lopetin sipulin käytön ruoanlaitossa kymmenisen vuotta sitten ja siirryin sipulijauheeseen, sillä lapsistamme erityisesti tyttäremme inhosi sipulia yli kaiken. Palasin kuitenkin takaisin kokonaiseen sipuliin noin vuosi sitten pääteltyäni sipulikammon menneen ohi kymmenen vuoden aikana. Tämä kulunut vuosi on ollut perheessämme kaasuntäyteistä aikaa. Sen on voinut havaita erityisesti öiseen aikaan makuuhuoneessamme, mutta myös muulloin. Varsinkin miesväen elimistö protestoi kymmenen vuoden jälkeen äänekkäästi ja rikkivedynhuuruisesti tätä rikkipitoisen vihanneksen käyttöä vastaan. Niinpä siirryin reilu viikko sitten takaisin jauheeseen ihan oman ja muiden viihtyvyyden vuoksi ja meno on rauhoittunut. Enää ei tarvitse öisin leikata makuuhuoneen sakeaa ilmaa saksilla tai varoa kynttilän sytyttämistä, jos kaikki kolme miestä ovat yhtä aikaa katsomassa televisiota.

Toisaalta se on harmillista, sillä minä pidän sipulista ja saatoimme mieheni kanssa joskus paistaa sitä pannullisen syödäksemme sen pelkän ruisleivän kaverina. Kulunut vuosi kaikkine kaasuineen on kuitenkin ollut terveellinen, jos viime viikolla uutisoitua suolistokaasujen eli kansanomaisemmin pierun terveysvaikutuksia on uskominen. Nämä niin luonnolliset, mutta pahanhajuiset kaasut suojaavat meitä uutisen mukaan syövältä. Tällä perusteella uskon olevani immuuni syövälle, sillä niin vahvassa kaasupilvessä olen kuluneen vuoden viettänyt.

Pierujen terveysvaikutuksen lisäksi niiden energiavaikutus on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. En tiedä, miten tarkasti pierujen kaasukoostumusta on tutkittu, mutta oletettavasti ne sisältävät pääasiallisesti metaania. Joku ennakkoluuloton kyseisen alan asiantuntija voisi kehitellä helppokäyttöisen talteenottoyksikön, jolla ihmisten tuottama metaani saataisiin talteen. Jokainen meistä tuottaa suolistokaasuja arviolta 0,5 – 2,0 litraa vuorokaudessa, jolloin miljoonan ihmisen tuottama kaasumäärä olisi näiden lukujen mukaan parhaimmillaan 2 miljoonaa litraa eli 2000 kuutiota. Se on melkoinen määrä ja sitä voitaisiin varmasti lisätä ruoka-ainevalinnoilla. Näin herneet ja muut palkokasvit sekä sipuli ja kaalit nousisivat arvoon arvaamattomaan. Valtio voisi tukea näiden kasvien tuotantoa ja säätää niiden kuluttahinnat edullisiksi, jotta kaasuntuotanto olisi turvattu.

Talteenottoyksiköitä voisi olla kodeissa, ostoskeskusten vessoissa, kaupungilla sekä yleisillä paikoilla - kaikissa niissä paikoissa, missä ihmiset liikkuvat. Ne sijoiteltaisiin niin, että ihmisten olisi helppo käydä päästämässä kaasunsa yhteiseen verkostoon. Sieltä ne johdettaisiin isompaan säiliöön, josta ne taas johdettaisiin energiantuotantoyksikköön, missä kaasusta tehtäisiin käyttökelpoista energiaa, sekä tankkauspisteisiin, josta metaania käyttävät kulkuneuvot voisivat tankata tätä polttoainetta. Tämän lisäksi kotieläinten tuottamat kaasut otettaisiin talteen. Suomessa on tietääkseni ainakin yksi maatila, jossa kotieläinten tuottama metaani otetaan talteen ja käytetään kulkuneuvojen polttoaineeksi, mutta verotussyistä vain maatilan sisäiseen käyttöön.

Tässä olisi yksi innovaatiokohde edetessämme kohti ekologista ja omavaraista energiatuotantoa. Näin Suomi voisi profiloitua ennakkoluulottomana uusiutuvan energian kärkimaana. Meissä jokaisessa asuu ekologisen energiantuotannon ammattilainen. Suomi nousuun ;D

Kohti uutta, uljaampaa ja ympäristöystävällisempää maailmaa.