Mielikuvituksen voima
Aurinko paistaa lähes täydeltä terältä ja viimeinen vapaapäivä ennen normaalia lyhyempää työviikkoa kääntyy iltapäivään. Lapsena pääsiäinen oli joulun ohella yksi jännittävimmistä juhlista. Mielikuvitusta kiehtoivat jouluna joulupukki ja tontut sekä pääsiäisenä noidat. Lapsuudessani pääsiäisenä lunta oli yleensä vielä melkoisen paljon ja keli oli usein loskainen. Hyvällä onnella pääsiäisen aikaan saattoivat kuitenkin osua kevättalven mieluisat hankikelit, jolloin pääsi kävellen joka paikkaan, sillä hanki kantoi helposti kävelijän, pyöräilijän ja potkukelkkailijan – joskus jopa auton.
Ajankohtaan
liittyvistä herkuista on jäänyt mieleen erityisesti pääsiäismunat, joita oli
usein yksi tai kaksi lasta kohti – ei enempää. Niitä syödessä tähyiltiin ikkunoista
pimenevään iltaan, josko taivaalla olisi näkynyt Kyöpelinvuorelle luudalla
matkaavia noitia. En nähnyt pettymyksekseni yhtäkään, mutta joka pääsiäinen jaksoin
niitä taivaalta tähyillä. Samalla tavoin yritimme pongata joulun aikaan
nurkissa hiipiviä, lasten touhuja tarkkailevia tonttuja. Ennen kouluikää vietimme
naapurin samanikäisen pojan kanssa useita joulukuun päiviä lähimetsissä etsien niitä.
Emme onnistuneet näkemään ainuttakaan tonttua, mutta useita kertoja luulimme ja
lopulta uskoimme nähneemme muutaman vikkelän yksilön. Yrityksen puutteesta meitä
ei ainakaan voitu syyttää.
Mielikuvituksen
voima on suuri – erityisesti lapsilla, mutta kukaan ei kiellä aikuistakaan
käyttämästä sitä. Se vain unohtuu usein vuosien mittaan tiukan suoritusyhteiskunnan
sokkeloihin. Sen voi kuitenkin elvyttää ja sitä voi ruokkia eri tavoin –
touhuamalla lasten kanssa, lukemalla, tekemällä tai ihan vain haaveilemalla.
Haaveitaan on kuitenkin hyvä konkretisoida, sillä elämällä pelkästään haaveissa
jää helposti keikkumaan maanpinnan ja pilvien välille. Jalkojen alle tarvitaan tukeva
maan kamara, jotta haaveet saadaan muuttumaan todeksi.
Itse
haaveilin vuosia kirjoittavani kirjan ja kyllästyttyäni lopulta jatkuvaan sitkutteluuni
toteutin haaveeni. Tällä hetkellä kirjoitan viidettä osaa Pirre-kirjasarjaani
ja olen tyytyväinen siihen, että
toteutin haaveeni nyt enkä vasta eläkkeellä tai mahdollisesti en koskaan.
Haaveista syntyy
ideoita, jotka pystytään ankkuroimaan arkiseen toimintaan. Tämä maa ja maailma tarvitsevat
ideoita, välillä hullujakin, joista kehittyy tulevaisuuden innovaatioita ja lopulta
käytännön sovellutuksia. Tämän vuoksi koulutus ja tutkimus ovat tärkeitä sijoituksia
tulevaisuuteen. Mielikuvitus luo hulluja ajatuksia ja ideoita, mutta koulutusta
ja tutkimusta tarvitaan tekemään niistä käyttökelpoisia ja arkeen soveltuvia.
Luova uteliaisuus, ennakkoluuloton ajattelu ja sinnikäs yrittäminen ovat
tukemisen arvoisia asioita. Lukeminen ja asioiden pohtiminen kehittävät
ajattelua, jota tarvitaan – myös nopeatempoisessa internet-vetoisessa
maailmassa. Oli maailma tulevaisuudessa millainen tahansa, kouluttautuminen
kannattaa aina.
PS. Viime
viikolla aloittamani neuleprojekti on yhä kesken – samoin sitkeä taistelu
tyttäreni aknea vastaan. Neuleohje kesäneuleesta on luvassa lähiviikkoina. Taistelussa
aknea vastaan olemme siirtyneet uusiin troppeihin, joista kerron sitten, kun
näemme tulokset.
Aurinkoista
pääsiäisen loppua ja alkavaa viikkoa sekä huhtikuun aloittavaa aprillipäivää :)
Kommentit
Lähetä kommentti