Heijastimista...
Maassa on jälleen ohut kerros valaisevaa lunta, mutta menneinä
viikkoina lämmin ja sateinen sää teki maiseman pimeäksi. Vallitsi jokavuotinen eteläsuomalainen
kaamos, joka on monin verroin pohjoisen kaamosta pimeämpi, sillä märkä maa imee
kaiken valon eikä päivälläkään näe ilman valoja. Joitakin se masentaa, mutta joillekin
se antaa hyvän syyn sytyttää kynttilät jo iltapäivällä sekä ottaa rennosti ja
viettää ”hämäränhyssyä”. Tunnelma on päinvastainen kuin kesän valoisina päivinä
ja iltoina, jolloin on tarve saada koko ajan jotain aikaan. Nyt voi hyvällä mielellä ladata
akkuja luovasti laiskotellen ;)
Autoilijalle märkä ja pimeä syksy on hankalaa aikaa, sillä yllättävän
moni jalankulkija kuvittelee omaavansa synnyinlahjana heijastavan pinnan eikä
näin ollen koe tarvitsevansa heijastinta. Tällaisia kuolemattomia yksilöitä poukkoilee
liikenteen seassa luvattoman paljon. Sekä aamun että illan ruuhkaliikenteessä
joutuu usein pinnistelemään refleksit herkkinä, että ehtisi jarruttaa ennen
kuin tällainen itseheijastava ihmismutantti hyppää autoliikenteen sekaan.
Näitä mutantteja taitaa olla eniten nuorten keskuudessa – erityisesti
nuorten miesten. Heijastimen käyttö lieneekin imago-kysymys. Tarjottuani
perheemme nuorille miehille menneinä vuosina mitä erilaisimpia heijastimia huonoin
tuloksin päätin kuluneella viikolla tehdä heille heijastavasta langasta lapaset –
mustasta tietenkin. Neuloin viikonloppuna mallikappaleet, mutta lanka
loppui kesken enkä saanut tehtyä peukaloita. Idea tuntui kuitenkin ottavan tulta,
sillä perheemme nuori mies tuumi minulle eilen lähtiessään, että äiti, tee nopeesti
mulle ne uudet lapaset. Ajattelin ensin tehtailla sellaiset joululahjaksi,
mutta muutin mieleni ja teen lapaset hetimiten, sillä säätiedotus lupaili
eteläisimpään Suomeen viikon edetessä jälleen lämpöasteita. Lumet saavat taas
kyytiä ja maisema mustenee eikä vahinko tule koskaan kello kaulassa. Joten ei
muuta kuin lankakauppaan – mars, mars!
Ensi viikolla voinkin sitten lankaa hankittuani jakaa helpon ohjeen
heijastaviin lapasiin kuvan kera. Ajattelinpa tehdä sellaiset myös kuolevaiselle
itselleni.
Valoisaa marraskuuta – laitetaan heijastimet heilumaan J
Vähäinenkin lumi valostaa maiseman :) |
Kommentit
Lähetä kommentti