Rahaa ja uusiutuvaa energiaa

Kuluneen viikonlopun uutisia hallitsi väistämättä perussuomalaisten vaihtunut puoluejohto. Nykyiseen puoluejohtoon nousseet henkilöt ovat profiloituneet näkyvästi globalisoitumisen vastustajina – heidän mielestään maahanmuutto ja Eurooppa pysykööt Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen ja suomalaisten pienenä kansakuntana ei kuitenkaan tulisi eristäytyä muista eurooppalaisista kansakunnista, sillä yksin ei ole hyvä olla – ei varsinkaan nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Apua tarvitseviakin täytyy auttaa, sillä myös suomalaiset ovat sitä aikoinaan saaneet. Apu täytyy kuitenkin mitoittaa itselleen sopivaksi – ei liene kenenkään etu, että auttaja auttaa itsensä hengiltä.

Olen havainnut vuosien aikana, että meillä täällä Suomessa on tapana mennä tukka suorana ja harkitsematta kohti uudistuksia sen enempää ajattelematta, vaikka hieman pidempi harkinta ja tarkkailu saattaisivat tuottaa paremman lopputuloksen. Hitaasti hyvä tulee, niin kuin vanha kansa sanoisi.

En kuitenkaan aio kirjoittaa sotesta tai alkoholilainsäädännön uudistuksesta, vaikka ehkä pitäisi. Se on kuitenkin raha, josta on jatkuva puhe ja puute :)

Kiertäessämme kesäkuun vaihteessa Keski-Euroopassa käteinen raha oli ehdoton edellytys ostosten maksamiseen hyvin monissa kahviloissa, ravintoloissa sekä kaupoissa – kortilla ei voinut maksaa kuin suurimmissa liikkeissä ja hotelleissa.

Olemme vuosien mittaan tottuneet ja meidät on vaivihkaa miltei pakotettu suorittamaan päivittäiset maksumme kortilla sekä hoitamaan laskumme ja muu pankkiasiointimme verkossa. Pankit ovat vähitellen siirtäneet palvelunsa konttorista verkkoon sekä muuttaneet ne maksullisiksi. Maksukortin omistaminen on välttämättömyys, sillä ilman korttia ei selviä (ja sekin maksaa). Ihmisillä on enää harvoin käteistä rahaa mukanaan. Asiakkaat, jotka eivät omista tietokonetta tai internet-yhteyttä tai eivät ole opetelleet käyttämään niitä, ovat usein eriarvoisessa asemassa muihin verrattuna.

Nykyään, kun käyttötilien korot ovat miinusmerkkisiä ja pankit veloittavat asiakasta lähes kaikesta, olisi edullisempaa säilyttää rahojaan sukanvarressa ja toimia ilman pankkeja. Käytännössä se on kuitenkin mahdotonta. Rahaliikenne kulkee verkossa eikä palkkaa tai muutakaan rahasuoritusta makseta enää käteisenä ja sama pätee laskujen maksamisessa. Kaikesta helppoudestaan huolimatta nykyinen raha- sekä muu verkkoliikenne on haavoittuvaa. Pelkästään sähkökatko vaikeuttaa normaalia päivittäistä toimintaa, puhumattakaan verkkoon kohdistuvan kyberhyökkäyksen vaikutuksista.

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen päiväkodeista toisen asteen opintoihin on tätä päivää ja väistämättä tulevaisuuden suuntaus. Vallitsiko suunnitelmien toteuttamisen aikatauluissa kuitenkin pieni vauhtisokeus? Sen aika näyttää. Aikuisen läsnäolo ja tuki ovat kaikesta huolimatta lasten ja nuorten kasvun kannalta se tärkein asia – kone on kylmä kaveri.

Suomalaisen yhteiskunnan uudistusvimman toteutumisessa poikkeuksen tekevät uusiutuvan energian tutkimus ja kehittäminen. Tukeudumme yhä ydinvoimaan, vaikka eurooppalaiset kaverimme ovat luopumassa siitä. Havaintomme bussin ikkunasta tukivat sitä tosiasiaa, että Saksa on luopumassa ydinenergiasta lähivuosina. Talojen katoilla oli runsaasti aurinkopaneeleita, joilla saksalaiset ainakin osittain korvaavat tulevaisuudessa ydinenergiasta saadun energian.

Suomessa aurinkopaneeleja ei juurikaan näe yksityisten talojen katoilla ja teollisuudessakin se lienee harvinaista. Valtio voisi tukea nykyistä enemmän sekä uusiutuvan energian tutkimus- ja kehitystyötä että yksityistalouksien energiaratkaisuja niiden suuntautuessa uusiutuvaan energiaan (mm. aurinkopaneelien hankinta omakotitalon energiatuotantoon). Metsän hyödyntäminen bioenergian tuotantoon on yksipuolinen vaihtoehto sekä hiilinielun hävittämisen että maisemallisten seikkojen vuoksi. Keski-Euroopassa hakatut alueet olivat kapeita kaistaleita puuston välissä – hakkuuaukeita ei näkynyt.

Suomi elää metsästä, sanotaan. Olisiko metsänhoidon uudistaminen aloitettava luopumalla surullisista avohakkuista? Onko se suomalaiselle metsänhoidolle ”aika vaikeeta, melkein helppoa”, kuten eräs nuori miehenalku totesi uutisten loppukevennyksessä suopungin heitosta :)

Paras saunavastan tekoaika on vasta juhannuksen jälkeen, nousevan kuun aikaan. Nautitaan kuitenkin alkukesän vihreästä metsästä nyt, sillä pahin hyttysaika lienee vielä edessä :)

PS. Älä heitä aikakauslehtien välissä tulevia kosmetiikkanäytteitä roskiin, sillä ne ovat näppäriä ottaa mukaan matkalle :)

Lemmikkejä suomalaisessa metsässä - Forget me not :)