Arvaamattomia ajatuksia

Viime viikolla saatiin sadetta runsain mitoin, ainakin täällä Etelä-Suomessa. Rankimman sateen aikana jopa koiramme pyörähti talon nurkalta takaisin portaille eikä suostunut tulemaan kanssani pihalle. Olenkin usein miettinyt, mihin puhe koiranilmasta perustuu.      Huomaan kompastuvani jälleen sanontoihin. Kissanpäivät on looginen ilmaisu, sillä yleensä kissat nauttivat olostaan ja tekevät ihmisestä palvelijansa. Pyörii kuin puolukka pillussa sekä ajaa pillurallia vaikuttavat sen sijaan hiukan (tai itse asiassa paljon) asenteellisilta. Pyöriikö se puolukka lopultakaan siellä pillussa? Sanonta on mielestäni kaukaa haettu. Puolukka pyörii huomattavasti paremmin pöydällä tai lautasella kuin naisen sukuelimissä. Nuoruudessani nuoret miehet ajoivat usein kylillä pillurallia , joten tälle ilmiölle huomattavasti kuvaavampi sana olisi ollut kyrpäkierros . Tuskastuessaan tulee joskus huudahdettua, että Voi helevetin kuustoista! Nimenomaan helevetti leveästi ylimääräisellä ...

Kävelin pari päivää sitten tapani mukaan koiramme kanssa samaa aamulenkkiä kuin olen kävellyt jo usean vuoden ajan. Alkuviikon runsaan sateen jälkeen kaikki oli jälleen vihreää ja ilma raikasta hengittää. Havahduin räsähdykseen, minkä jälkeen huomasinkin polun vieressä hakkuutyömaan merkin. En olisi koskaan uskonut, että kaatuvan puun ääni tekisi niin pahaa kuin se nyt teki. Tunsin surua puiden sekä niissä pesivien lintujen ja muiden eliöiden puolesta. Uljaasti taivasta kohti kurkottavat männyt ja kuuset saivat väistyä moton tieltä. Se murskasi alleen myös kaikki pienemmät puut ja taimet, puhumattakaan mustikan ja puolukan varvuista. Olin tarkastellut kesän edetessä polun vieren kasvustoa ja huomannut tyytyväisenä, että loppukesästä marjaämpärin voisi jälleen täyttää lähimetsän marjoilla edellisen, huonon marjavuoden jälkeen. Nyt siitä on kuitenkin turha haaveilla.      Samana päivänä naapurimme päätti luopua tonttiimme rajautuvasta, vankasta kuusikosta. Moton toimesta ku...

Juhannus tuli ja meni. Päivä alkaa jo lyhentyä - syksyä kohti mennään. Jouluihmiset alkavat vähitellen suunnitella tulevaa joulua… Kuulostaako kamalalta? Varmaan, sillä monella on vielä kesäloma pitämättä. Oikeastaan kesä alkaa olla parhaimmillaan: koronarajoitukset helpottavat, ja helteet hellivät (kurittavat) Suomen niemeä. Itse tosin toivoisin välillä sadetta tähän painostavaan kuumuuteen, sillä tälle pohjoisen ihmiselle riittäisi vähempikin lämpö. Luontokin kiittäisi. Säästä on kuitenkin turha valittaa. Siihen emme voi vaikuttaa, mutta oloaan voi helpottaa omalla asenteella. Ei lämmin luita riko, sanoi mummuni, ja  fiksusti  sanoikin. Muistellaan sitten talvella haikeina kesän lämpimiä kelejä, kun pakkanen paukkuu nurkissa ja varpaita paleltaa. Keskikesän ajanvietteeksi tarjoan teille kolmiosaisen kesänovellin, joka alkaa kuvan alta. Tarina kertoo Ainosta, joka tapaa erikoisen juhannusheilan. Juhannusruusut kukkivat kerrankin juhannuksena. Juhannusheila (1/4)   Kevyt ...

Useat ihmiset ovat joutuneet muuttamaan kesän lomasuunnitelmiaan matkustusrajoitusten vuoksi. Ulkomaisten kohteiden sijaan kotimaan matkailu nostaa nyt päätään, mikä auttanee kuluneen kevään rajoituksista kärsineitä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä.      Ystäväni harmitteli jokakesäisen lomamatkansa peruuntumista, minkä myötä ajauduin muistelemaan perheeni matkoihin liittyviä yhteensattumia. Lanzaroten matkallemme loppuvuodesta 2005 osui Delta-myrsky, Egyptissä ehdimme käydä syksyllä 2010 juuri ennen arabimaiden kansannousuja, ja pian Kosin matkamme jälkeen sinne vyöryi runsaslukuinen pakolaisaalto. Norjan Mo i Ranassa puolestaan menehtyi suomalaisen sukellusseurueen kaksi jäsentä. Keskustelumme päätteeksi ystäväni kysäisi puolihuolimattomasti, lähtisinkö hänen seurakseen Rhodokselle, jos hän matkustaisi sinne loppukesästä. Katsahdin häneen ja huomautin, että jos hän tahtoo käydä samassa kohteessa tulevinakin vuosina, olisi parempi, etten tulisi hänen matkaseurakse...